Eviva España!
Opiskelen
tällä hetkellä Keuda-Saaren kartanolla tullakseni eläintenhoitajaksi ja minulle
tuli yllättäen mahdollisuus lähteä suorittamaan koira&kissa- opintojeni
harjoittelujaksoa Espanjan ”lämpöön”. Näin syksyllä on jo aika-ajoin todella viileää, mutta
siitä myöhemmin.
Mahdollisuus lähteä toteuttamaan tätä harjoittelua ulkomaille tuli reilua kuukautta ennen lähtöä, joten valmistelut oli aloitettava pikavauhtia. Omille lemmikeille hoitopaikat, nykyisen asunnon vuokrasopimuksen irtisanominen, lentolippujen hankinta ja muutto. Nopeissa valmisteluissa on se hyvä puoli, että kiireen keskellä ei ehdi jännittää itse lähtöä ja kaiken uuden kokemista. Muuton keskellä tuli laitettua mukaan lähtevät tavarat ja vaatteet eri pinoon, josta siirsin ne vain matkalaukkuun ja seuraavaksi huomasinkin olevani jo lentokentällä valmiina lähtöön.
Lento meni hyvin, mutta ensimmäinen seikkailu alkoi heti lentokentälle päästyäni. Minun piti ostaa lippu junaan, joka veisi minut Malagan päärautatieasemalle ja sieltä minulla olisi jo etukäteen ostettu lippu Antequeran juna-asemalle. Loppumatka määränpäähäni taittuisi autolla.
Kaikki mahdollinen meni kuitenkin pieleen..😅
Lippu lentokentältä juna-asemalle olisi pitänyt maksaa 2-3€, mutta jotenkin onnistuin saamaan automaatista ulos vain lipun, joka maksoi 9,5€. Menin junaan mikä minulle oli infossa neuvottu ja kun junassa ihmettelin muille suomalaisille miten olin onnistunut ostamaan niin kalliin lipun, minulle selvisi että olen kuitenkin väärässä junassa menossa väärään suuntaan🙈 Ei muuta kun seuraavalla asemalla ulos ja odottamaan takaisin menevää junaa.
Pääsin päärautatieasemalle 10 min. ennen ennakkoon lipun ostamani junan lähtöä ja kun liput tarkastettiin ennen laiturialueelle pääsyä, minulle näytettiin että lippuni oli ostettu vasta ylihuomiseksi. Ei ole totta. Aika käy vähiin ja tarkastaja neuvoo minua menemään automaatille. En saa valittua automaatista oikeaa lippua ja epätoivo iskee. Pyydän paikallista auttamaan minua automaatin kanssa ja saamme valittua oikean lipun, mutta korttini lähimaksu ei toimi automaatissa, eikä muita vaihtoehtoja ollut tai emme vain osanneet katsoa. Synkkyys alkaa vallata mieltä, sillä olin myöhästynyt junasta. Paikallinen neuvoo minut tiskille ja kun näkee surullisen ilmeeni niin päättää lähteä auttamaan minua, että lippu saadaan ostettua. Seuraava juna lähtisi 10 min. kuluttua ja vihdoin minulla oli lippu. Kiitin tätä paikallista sydämeni pohjasta ja lähdin kohti laituria. Puolen tunnin kuluttua olin jo Santa Ana Antequeran juna-asemalla, jossa vuokraemäntäni minua odotti ja pääsimme vihdoin perille hänen luokseen.
Harjoittelupaikkani, johon tulin, on Ann’s Canine Care Dog Rescue. Tänne tuodaan siis lähinnä kadulle hylättyjä koiria, joille yritetään löytää uusi koti adoption kautta. Paikan omistaa briteistä Espanjaan n.20 vuotta sitten muuttanut Ann Marie Payne, joka perusti paikan nimenomaan Espanjassa käytettyjen metsästyskoirien, galgojen ja podengojen, huonon kohtelun vuoksi. Varsinkin galgojen kohtelu on todella surullista, sillä metsästyskauden päätteeksi, jos koira ei ole toiminut toivotulla tavalla, se voidaan mm. pudottaa kaivoon tai jättää puuhun roikkumaan ja odottamaan kuolemaa.
Rescue center sijaitsee Etelä-Espanjassa, Campillosin pienen kaupungin laitamilla.
Koirat viettävät Ann.n luona yleensä melko pitkään, sillä niiden terveydentila
tarkastetaan ja tehdään kaikki tarvittavat hoitotoimet ennen adoptoimista. Osa kadulta tulevista koirista on myös todella arkoja ja niiden luottamuksen palauttaminen ihmisiin vie oman aikansa.
Tällä hetkellä tilat ovat täynnä ja apuni on todella tervetullutta. Kenneleissä on tällä hetkellä 14 koiraa, sisällä on 5 koiraa, ulkokautta mentävällä omalla alueella on 3 koiraa ja Ann.lla on itsellään vielä 8 koiraa, elikkä siivottavaa riittää!
Ann.n lisäksi alueella työskentelee myöskin briteistä tullut nainen, Emma, joka tekee työtä vapaaehtoisena ja on aikeissa kehitellä omaa parannus toimintaa mm. luonnon yrteistä ja energia hoitoina etc. ihmisten auttamiseksi, ansaitakseen omaa tuloa täällä elämiseen. Molemmat naiset ovat todella omistautuneita koirien auttamiseen ja tekevät työtä täydestä sydämestä ja huolella, jotta mahdollisimman moni koira saisi uuden mahdollisuuden elämässä adoption kautta.
Tässä siis päivitys saapumisestani tänne, seuraavassa tekstissä kerron enemmän mitä kaikkea olen täällä päässyt tekemään ja kokemaan tähän mennessä. Adios!
Mahdollisuus lähteä toteuttamaan tätä harjoittelua ulkomaille tuli reilua kuukautta ennen lähtöä, joten valmistelut oli aloitettava pikavauhtia. Omille lemmikeille hoitopaikat, nykyisen asunnon vuokrasopimuksen irtisanominen, lentolippujen hankinta ja muutto. Nopeissa valmisteluissa on se hyvä puoli, että kiireen keskellä ei ehdi jännittää itse lähtöä ja kaiken uuden kokemista. Muuton keskellä tuli laitettua mukaan lähtevät tavarat ja vaatteet eri pinoon, josta siirsin ne vain matkalaukkuun ja seuraavaksi huomasinkin olevani jo lentokentällä valmiina lähtöön.
Lento meni hyvin, mutta ensimmäinen seikkailu alkoi heti lentokentälle päästyäni. Minun piti ostaa lippu junaan, joka veisi minut Malagan päärautatieasemalle ja sieltä minulla olisi jo etukäteen ostettu lippu Antequeran juna-asemalle. Loppumatka määränpäähäni taittuisi autolla.
Kaikki mahdollinen meni kuitenkin pieleen..😅
Lippu lentokentältä juna-asemalle olisi pitänyt maksaa 2-3€, mutta jotenkin onnistuin saamaan automaatista ulos vain lipun, joka maksoi 9,5€. Menin junaan mikä minulle oli infossa neuvottu ja kun junassa ihmettelin muille suomalaisille miten olin onnistunut ostamaan niin kalliin lipun, minulle selvisi että olen kuitenkin väärässä junassa menossa väärään suuntaan🙈 Ei muuta kun seuraavalla asemalla ulos ja odottamaan takaisin menevää junaa.
Pääsin päärautatieasemalle 10 min. ennen ennakkoon lipun ostamani junan lähtöä ja kun liput tarkastettiin ennen laiturialueelle pääsyä, minulle näytettiin että lippuni oli ostettu vasta ylihuomiseksi. Ei ole totta. Aika käy vähiin ja tarkastaja neuvoo minua menemään automaatille. En saa valittua automaatista oikeaa lippua ja epätoivo iskee. Pyydän paikallista auttamaan minua automaatin kanssa ja saamme valittua oikean lipun, mutta korttini lähimaksu ei toimi automaatissa, eikä muita vaihtoehtoja ollut tai emme vain osanneet katsoa. Synkkyys alkaa vallata mieltä, sillä olin myöhästynyt junasta. Paikallinen neuvoo minut tiskille ja kun näkee surullisen ilmeeni niin päättää lähteä auttamaan minua, että lippu saadaan ostettua. Seuraava juna lähtisi 10 min. kuluttua ja vihdoin minulla oli lippu. Kiitin tätä paikallista sydämeni pohjasta ja lähdin kohti laituria. Puolen tunnin kuluttua olin jo Santa Ana Antequeran juna-asemalla, jossa vuokraemäntäni minua odotti ja pääsimme vihdoin perille hänen luokseen.
Harjoittelupaikkani, johon tulin, on Ann’s Canine Care Dog Rescue. Tänne tuodaan siis lähinnä kadulle hylättyjä koiria, joille yritetään löytää uusi koti adoption kautta. Paikan omistaa briteistä Espanjaan n.20 vuotta sitten muuttanut Ann Marie Payne, joka perusti paikan nimenomaan Espanjassa käytettyjen metsästyskoirien, galgojen ja podengojen, huonon kohtelun vuoksi. Varsinkin galgojen kohtelu on todella surullista, sillä metsästyskauden päätteeksi, jos koira ei ole toiminut toivotulla tavalla, se voidaan mm. pudottaa kaivoon tai jättää puuhun roikkumaan ja odottamaan kuolemaa.
Rescue center sijaitsee Etelä-Espanjassa, Campillosin pienen kaupungin laitamilla.
Koirat viettävät Ann.n luona yleensä melko pitkään, sillä niiden terveydentila
tarkastetaan ja tehdään kaikki tarvittavat hoitotoimet ennen adoptoimista. Osa kadulta tulevista koirista on myös todella arkoja ja niiden luottamuksen palauttaminen ihmisiin vie oman aikansa.
Tällä hetkellä tilat ovat täynnä ja apuni on todella tervetullutta. Kenneleissä on tällä hetkellä 14 koiraa, sisällä on 5 koiraa, ulkokautta mentävällä omalla alueella on 3 koiraa ja Ann.lla on itsellään vielä 8 koiraa, elikkä siivottavaa riittää!
Ann.n lisäksi alueella työskentelee myöskin briteistä tullut nainen, Emma, joka tekee työtä vapaaehtoisena ja on aikeissa kehitellä omaa parannus toimintaa mm. luonnon yrteistä ja energia hoitoina etc. ihmisten auttamiseksi, ansaitakseen omaa tuloa täällä elämiseen. Molemmat naiset ovat todella omistautuneita koirien auttamiseen ja tekevät työtä täydestä sydämestä ja huolella, jotta mahdollisimman moni koira saisi uuden mahdollisuuden elämässä adoption kautta.
Tässä siis päivitys saapumisestani tänne, seuraavassa tekstissä kerron enemmän mitä kaikkea olen täällä päässyt tekemään ja kokemaan tähän mennessä. Adios!
Rohkeaa ja mahtavaa lähteä ja tehdä tärkeää työtä koirien auttamiseksi. Terveisiä Hämeenlinnasta. Jaksamista.
VastaaPoista